torstai 1. elokuuta 2013

Mullistuksia

Mullistuksia
Kesä alkaa kääntyä ehtoopuolelleen ja on aika miettiä tulevaa niin urheilussa kuin omassa elämässäkin. Olen parastaikaa valmistelemassa suurta elämänmuutosta, eli jättämässä väliin Suomen kylmää ja joko lumista tai ainakin pääosin kuraisen loskaista talvea. Viime talven pääasialliset aktiviteetit kotitalossa majaillessani olivat klapien mättäminen hellaan ja sähkömittarin vinhan vauhdin seuraaminen pakkasen puskiessa kaikista mahdollisista koloista sisään ja tämän lisäksi tuntikausien lumen kolaus lähes päivittäin. Onneksi väliin mahtui sentään kaksi kolmen viikon leireilyä etelän lämmössä, joskaan kumpikaan niistä ei kokonaisuudessaan osunut tuohon kylmimpään ja lumisimpaan yli neljän kuukauden jaksoon. Nyt olen tuttavani suosiollisella avulla ja vaivannäöllä vuokraamassa itselleni talviasuntoa Espanjan Tarragonasta, jossa talven lämpö liikkuu kaiken aikaa suomalaisen kesän lukemissa ja jossa aurinko lämmittää talvellakin aivan erilaisella poltteella kuin kotoisen taivaanrannan keltainen mollukka. Mielestäni olin aikamoinen onnenpekka kun kohdalle osui pieni kohtuuhintainen omakotitalo rauhallisesta kylästä vähän kaupungin ulkopuolelta ja pihapiirissä sattuu olemaan vielä toinenkin asunto. Molemmat kuitenkin täydellisesti varustettuja, joskaan eivät mitään loistoasuntoja mutta saamistani kuvista päätellen kuitenkin hyvinkin viihtyisiä.
Tämä kahden asunnon kokonaisuus liittyy osaltaan urheiluun, sillä pystyn läpi talven tarjoamaan niin omille kuin myös muille halukkaille erittäin kohtuuhintaista leiripaikkaa lähes milloin ja minkälaiseksi ajaksi tahansa. Sopivia harjoituspaikkojakin alueelta löytyy kaupungin keskustassa sijaitsevasta urheilukentästä aivan asunnon vieressä oleviin pariinkin nurmikenttään. Eiköhän jostain vielä punttisalikin ilmesty näköpiiriin ja lenkkipolkuja riittää loputtomiin. Kaikki tämä alle satasen lentomatkan päässä Suomesta ja tunnin ajomatkan päässä Barcelonan lentokentästä. Eli kohtuullisen lähellä on katseltavaa vaikkapa ei urheilevalle vieraallekin.
Ikävä puoli ratkaisussani on tietysti se, että en ole valmennettavieni lähellä Suomessa, vaan arkisen työn täällä heidän kanssaan joutuu hoitamaan joku muu, mutta oikein oivallettuna ja asioita tärkeysjärjestykseen laittamalla on mahdollisuus leireillä niin usein ja niin pitkään luonani kuin se itse kunkin kohdalla hyvälle ja tarpeelliselle tuntuu. Tosiasiahan kuitenkin on se, että jos aiot nykyurheilijana päästä huipulle, on pakko viettää mahdollisimman paljon aikaa pois kotimaan pakkasista. Oikeastaan kolmen urheilijani kohdalla on tilanne ollut aiemminkin se että joku muu kuin minä on hoitanut suuressa määrin päivittäisen perustyön ja minä olen ollut mukana enemmälti teniikka ja tehoharjoitteissa. Valitettavasti se neljäs, jonka valmennuksesta olen yksinään vastannut päätti juuri lopettaa yhteistyömme. Syynä oli hänellä varmasti ensisijaisesti Kalevan kisojen finaalin epäonnistumisen tuoma pettymys mutta myös suurelta osin kai se että hän ei jostain syystä voi hyväksyä tällaista ratkaisuani mutta kun kysymyksessä on kuitenkin urheilija joka on aina viihtynyt ulkomaisilla leireillä ja joka muutenkin olisi elämäntilanteessa joka antaisi mahdollisuuden todella panostaa hyvään harjoitteluun hyvissä olosuhteissa entistä enemmän. Varmaan syitä löytyi myös valmentajan persoonasta.
Näillä kuitenkin nyt mennään ja tarjoankin halukkaille mahdollisuuden tulla luokseni leireilemään likimain lentojen hinnoilla joko pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi. Tarkempia lisätietoja annan mielelläni.

1 kommentti:

  1. Mä voisin tulla tammikuuksi leirille ;)
    Toisaalta suomen talvi omalla tavallaan kaunis ja silloin loma :)
    Mut pidetään ideaa hengissä !

    VastaaPoista