torstai 5. huhtikuuta 2018

Uusi kevät

Kaksi kovin erilaista talvea on minun osaltani kulunut siitä kun viimeksi tänne kirjoittelin. Ensimmäinen niistä kului opetetellessa elämään pitkien ulkomailla vietettyjen ajanjaksojen jälkeen pelkästään kotimaisemissa. Kun olin sitä edellisen talven viettänyt kokonaan Espanjassa, pikkaisen jopa jännitti tulevan talven kylmyys. No, lopultahan tuo talvi oli kokonaisuudessaan hyvin leuto. Vuodenvaihteen tienoilla oli parin viikon pakkasjakso, mutta muuten saatiin näillä kulmilla viettää hyvin, jos ei nyt kesäisiä, niin ainakin poikkeuksellisen lämpimiä talvisäitä. Heti syksyllä alkoi ensin harrastuksen omainen halonhakkuu mutta talven edetessä se muuttui hyvin tavoitteelliseksi polttopuu urakaksi, joka jatkui pitkälle kevääseen, melkeinpä kesään asti. Siinä puita halkoessani sain sivusilmällä vahtia myös tyttäreni lapsia vanhempien ollessa päivätöissään. Eipähän noissa toki paljoa vahtimista ollut mutta se toi kuitenkin elämään aivan uuden ulottuvuuden, kun siinä samalla pääsin aloittelemaan uudestaan koulunkäyntiä kakkosluokan läksyjen muodossa. Eihän siinä muuten kauheasti tekemistä ollut, mutta se antoi hyvin mielenkiintoisen näkökulman nykyisiin opetusmetodeihin. Nyt kun vuotta myöhemmin olen päässyt paneutumaan myös kolmosluokan läksyihin, täytyy todeta että vaikka menetelmät ovat kovasti vuosien varrella muuttuneet, eivät opittavat asiat kuitenkaan kovinkaan paljoa.. Painotukset oppimisessa kyllä.

Toinen talvi kotisuomessa alkoi selkeällä suunnitelmalla siitä, miten aloittaisin säännöllisen kuntoilun pyöräilemällä tyttären pojan koulumatkoilla hänen seuranaan. Vaikka aina olen jossain määrin harrastanut liikuntaa, en muista vuosiin liikkuneeni noin säännöllisesti. En myöskään vuosiin muista vastailleeni kysymyksiin elämän kaikilta kulmilta, joita vain uteliaana elämää opiskeleva kolmasluokkalainen voi tehdä siinä yhdessä päivittäin pyöräillessämme. Kun tähän liittyi vielä päivittäin läksyjen seuraaminen, tuntui tietokylpy ajoittain melko kattavalta. Kyllä tuon ikäisen tiedon tarve tuntuu olevan täysin kyltymätöntä. Mielenkiintoista noissa päivittäisissä läksyissä oli, että niitä kolmannella luokalla tuntui olevan paljon vähemmän kuin toisella luokalla. Johtuuko sitten uudesta opettajasta vai opintosuunnitelmasta, mutta muutos oli merkittävä ja on ollut sitä kevääseen asti.

Marraskuuhun asti kuluivat päivämme hyvin pitkälle tuon kaavan mukaan, mutta silloin satanut ensilumi muutti osaltani tilanteen kertaheitolla aivan uudenlaiseksi. Kesäkengillä tasaisella nurmikolla, parin sentin lumikerros yllätti minut ja kaaduin, taitoin nilkkani kävelykelvottomaksi ja alkoi monen kuukauden turhauttava liikkumattomuus. Ainoa tapa liikkua muulla kuin autolla oli muutama joulu sitten lahjaksi saamani potkukelkka. Ilman sitä en olisi pystynyt enkä uskaltanut poistua kotipihalta. Kun myös kolmasluokkalaisen koulumatkat aika pian kaatumiseni jälkeen alkoivat tapahtua autolla, tunsimme molemmat jonkin asteista turhautumista tilanteeseen. Ehkä tässä suhteessa oli hyvä. että talvi oli, jos ei nyt kauhean luminen, niin ainakin moniin viime vuosiin verrattuna kylmä ja siinä mielessä tuo autolla kulkeminen oli perusteltua. Nyt me kuitenkin odottelemme molemmat kiihkeästi alkavia kesäkelejä ja siirtymistä taas pyöräilyyn. Itse olen jo muutamaan otteeeen päässyt kunnollisille kävelylenkeille ilman pahempia kipuja nilkassa.

On kulunut puolitoista vuotta siitä kun viimeksi olen päivittänyt tätä blogiani. Kun ei enää ollut kirjoitettavaa omista kokemuksista urheilussa ja valmennuksessa, eikä toisaalta tullut uusia kokemuksia ulkomailla liikkumisesta, tuntui vähän turhauttavalta tänne mitään kirjoittaa. Olen kuitenkin huomannut että useat lukijani ovat uskollisesti blogissani vierailleet ja olen nyt alkanut tuntea jopa pientä syyllisyyttä siitä, että en ole teille mitään uutta tarjonnut. Ei vaan ole tuntunut olevan mitään kirjoitettavaa. Kun nyt olen asiaa miettinyt, niin taitaahan sitä kuitenkin kaikenlaista mielenkiintoista seurattavaa ja raportoitavaa meidän kaikkien ympärillä tapahtua ja saahan sitä kai asioista olla jotain mieltäkin. Oli sitten oikeassa tai väärässä. Yllättäen olen myös huomannut blogiini ilmestyneen mainoksia, eli kaippa niidenkin takia pitää jotain kirjoiteltavaa keksiä. Toivottavasti te myös muistatte klikkailla sivuni mainoksia, sillä ihan sen takiahan ne täällä ovat että niistä jotain irformaatiota saatte.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti